Onko sisustus koskaan valmis?

Aurinko tekee kyllä ihmeitä! Vaikka pakkasasteet huitelevatkin aika reilusti miinukselle, niin tuo valoisuus on kyllä ihanaa kylmyydestä huolimatta. Mielestäni viimeisen viikon aikana päivä on pidentynyt ihan huomattavasti; aamulla töihin mennessä ei olekaan enää pilkkopimeää ja kotiin tullessakin saa vielä nauttia valosta. Aurinko myös paljastaa kodissamme kaikki ne nurkat, jotka talven pimeydessä ovat jääneet huomioimatta… Erityisesti olohuoneen sisustus on käynyt läpi mielessäni jo pieniä uudistuksia, joilla huoneen ilmettä saisi päivitettyä kohti kesää.

Mitään suuria hankintoja emme ole tehneet kotiimme ensimmäisen vuoden jälkeen, vaan sisustusta on päivitetty pikku hiljaa lähinnä pienillä kalusteilla sekä tekstiileillä. Tajusin myös tuossa, että tänä keväänä tulee täyteen 4 vuotta tässä ensimmäisessä omassa kodissamme! Jonkinlainen pieni pintaremontti alkaisi näiden neljän vuoden jälkeen ollakin ajankohtainen, mutta mikäs kiire tässä on. Kotimme on kuitenkin toiminut meille hyvin, ja nuo pintaremonttihaaveetkin taitavat olla kuitenkin vain minun esteettistä silmääni varten toteutettavia 😉

Näitä kuvia ottaessani tajusin kuitenkin, että olohuoneemme sisustus on nyt jokseenkin jämähtänyt paikalleen taulun hankkimisen jälkeen. Jäin myös pohtimaan, onko sisustus valmis, jos siihen ei ole ehtinyt kaivata suuria muutoksia? Olen ollut nimittäin todella tyytyväinen olohuoneemme värimaailmaan, ja nuo eukalyptuksen vihreät tyynyt ovat myös edelleen mieleeni. Ehkä tuo aurinko kuitenkin on päässyt vähän herättämään mieltäni uudistumaan, sillä kevääksi on kyllä ehdottomasti saatava jotain pientä piristystä olohuoneeseenkin! Ja kuten kaikki sisustajat tietävät, jo pelkillä koristetyynyjen ja tekstiilien vaihdolla saa aikaan joskus jopa ihmeitä. (Ja kuten koiraperheet tietävät, sohvatyynyjen päällisten pesullakin voi saada aikaan ihmeitä, heh.)

Yksi uudistus voisi olla myös tuon meidän sohvapöytämme puunvärisen tason vaihtaminen. Pöytä on alkujaan Bo Conceptin, mutta ainakaan heidän nettisivuiltaan en äkkiseltään löytänyt pelkkiä kansia tälle Lugo -pöydälle. Jos teillä on vinkkejä, mistä voisi tilata mittojen mukaan puisen/lasisen/betonisen pöytätason niin kommenttikenttä on avoin kaikille vihjeille!

 

Banaanipannukakut parempiin aamuihin

Banaanipannukakut ja letut ovat olleet meidän molempien helppojen ja terveellisten herkkujen listalla jo pari vuotta. Näitä on tullut tehtyä useiden erilaisten reseptien avulla ja välillä ihan omasta päästä aineksia sekoitellen ja kokeillen. Meidän paras versiomme banaanipannareiden reseptistä ei sisällä kananmunaa ja on tehty kauramaitoon, joten tämä sopii myös vegaaneille. Jos haluaa tehdä omasta vapaapäivän aamustaan tuplasti paremman, niin suosittelemme aloittamaan päivän näillä banaanpannukakuilla herkutellen!

Meidän mielestämme pannareiden täytteeksi sopivat parhaiten erilaiset rahkat, marjat ja hedelmät, mutta tässähän vain mielikuvitus on rajana. Me käytimme tälläkin kertaa vaniljarahkaa, mustikoita ja maapähkinävoita, joka on jo useaan kertaan hyväksi havaittu kombo!

Mikä on teidän vapaapäivien lempiaamiainen?

Kotoisa – uusi remontointi- ja sisustusohjelma Maikkarilla

Vietimme laskiaistiistai-illan uuden remontointi- ja sisustusohjelma Kotoisan bloggaajatilaisuudessa, jossa pääsimme katsomaan tämän Maikkarilla 22.2.2018 alkavan ohjelman ennakkoesityksen.

 

 

Ville Heino, Suvi Tuokko-Harmoinen, Seija Strand, Niko Lindfors

 

Ensimmäisessä jaksossa nähdään tv:stä tutun Maria Hintikan ja hänen miehensä kesäpaikan totaalinen muutos, jonka lopputulos aiheutti ainakin meissä todella syviä ihastuksen huokauksia -vau! Jaksosta huomasi heti, kuinka ammattimainen tiimi ohjelmaa on ollut toteuttamassa; Seija Strand hoitaa sisustussuunnittelun jonka Ville Heino toteuttaa, ja piha-alueista vastaavat pihasuunnittelija Suvi Tuokko-Harmonen sekä viherrakentaja Niko Lindfors. Nämä neljä rautaista ammattilaista tekivät ainakin tästä ensimmäisestä jaksosta myös todella viihdyttävän, ja heidän keskinäinen henkilökemiansa välittyi myös ruudun toiselle puolelle -ainakin allekirjoittaneet naurahtelivat koko jakson ajan ohjelmassa kukkineelle huumorille.

Ohjelman jälkeen pääsimme myös tutustumaan ohjelman yhteistyökumppaneihin Värisilmään, Temaliin, Green Careen, Vallilaan sekä Timberwiseen. Saimme muun muassa testailla Vintron kalkkimaaleja, ja Green Caren ammattilaisten opastuksella saimme yrttejä mukaamme kevättä odottelemaan. Pitäkäähän peukkuja, että saamme yrtit ja tomaatintaimet pysymään hengissä siihen asti, että tulee aika siirtää istutukset parvekkeillemme!

Tuntuu siltä, että vihdoin on jotain mitä odottaa television ohjelmatarjonnalta! Ainakin me aiomme katsoa jokaisen näistä Kotoisan 12:n kohteen muutoksista. Pitää vain olla varovainen, sillä ainakin ensimmäisen jakson perusteella luvassa saattaa olla aika kovaa sisustuskuumetta ohjelman myötä 😉

Vinkkinä muillekin kroonista sisustuskuumetta poteville; Vallila tarjoaa -25% verkkokaupassaan etukoodilla KOTOISAVALLILA 31.3.2018 asti, ja Värisilmä puolestaan -15% Vintron kalkkimaaleista verkkokaupassaan 28.2.2018 asti.

Ystävänpäivän ajatuksia

Laskiaispäivinä ei päästy tällä kertaa ulkoilemaan, mutta onneksi me ollaan viimeisten viikkojen aikana käytetty muuten melkein jokainen vapaa hetki siihen että ollaan päästy nauttimaan lumisista keleistä. Ystävien kanssa ollaan vietetty aikaa pulkkamäessä ja luistelemassa, ja aivan ihanissa aurinkoisissa keleissä!

Helmikuu on muutenkin yleensä sitä aikaa kun säät ovat mahtavimmillaan ja tästä ymmärtää vielä nauttia. Maaliskuussa ajatukset tuntuvat olevan sitten jo paljon keväisemmät ja lämpimien ilmojen  kaipuu nostaa kovasti päätään!

Vimeisten vuosien aikana luonto on tullut entistä tärkeämmäksi itselleni ja tällaiset kuvien ulkoiluhetket ovat sitä parasta. Otetaan myös ystäviä mukaan niin usein kuin mahdollista, mutta nautin myös ihan suunnattomasti hetkistä vain meidän kesken.

Näin ystävänpäivänä ajatukset ovat väkisinkin kyseisessä aiheessa ja erityisesti näissä pojissani joiden ystävyys on jotain sanoinkuvaamattoman ihanaa seurata vierestä! Nämä kaksi kaverusta viettävät melkein kaiken aikansa yhdessä ja osaavat pienestä iästään huolimatta ottaa toisensa huomioon. Pienet riidat toki kuuluvat myös asiaan, ja ne sovittua ollaan taas entistä läheisimpiä. Niin ylpeä näistä kahdesta!

Toki en voi jättää mainitsematta tukiverkostoani, jota ilman en varmasti olisi selvinnyt kunnialla viime vuosista. Ystävyys on asia jota arvostan suuresti ja toivonkin, että olen pystynyt omalta osaltani antamaan apuani takaisin kun sitä on eniten tarvittu.

Nauttikaahan tästä päivästä sekä läheisimmistänne – ihanaa ystävänpäivää!

Elämän pienistä iloista ja tulppaaneista

Aamulla Instagramia päivittäessäni kirjoitin kuvatekstiksi jotain sen suuntaista, kuinka jo kukkakimpun hankkiminen viikonlopuksi muistuttaa siitä, kuinka pienillä asioilla voi tehdä itsensä onnelliseksi. Kliseistä, mutta totta vai mitä? Varsinkin maanantaisin sitä saattaa itse kukin kaivata pientä muistutusta siitä, kuinka tärkeää se oma asenne on ja se, että osaa nauttia pienistä hyvistä hetkistä.

Omasta luonteestani olen ainakin tähän ikään mennessä oppinut sen, että minulla on taipumusta murehtia asioita turhaan etukäteen – ja tästäkin syystä tuo kliseinen mantra pienten hyvien asioiden tärkeydestä on itselleni tärkeä. Onneksi myös tuo puolisoni jaksaa aina positiiviseen sävyyn muistuttaa minua pysähtymään ja miettimään, kuinka hyvin asiani oikeasti ovat, jos tunnun vaipuvan turhaan synkkyyteen 😉 Perusluonteeltani kuitenkin koen olevani positiivinen, enkä yleensä jaksa pitkiä aikoja synkistellä.

On myös turhaa käyttää energiaa asioihin, joihin et pysty itse vaikuttamaan. Tämä on jonkun viisaamman keksimä ajatus, mutta se palaa usein mieleeni, kun alan märehtiä jotain niinkin turhaa kuin vaikka kurjaa säätä tai junien myöhästelyä. Miksi aiheuttaisin itselleni negatiivisia fiiliksiä asioilla, joihin en kertakaikkiaan voi itse vaikuttaa?

Ja kyllä, niinkin pieni asia kuin viikonloppuna ostettu, sesongin ensimmäinen tulppaanikimppu voi saada hymyn huulille vielä maanantainakin. Tämä on juurikin se syy, jonka vuoksi pidän niin paljon kauniiden asioiden kuvaamisesta – myöhemminkin kuvia katsoessa pääsee siihen samaan, hyvään mielialaan, jolla kuvat on otettu.

Olen tänään ihan ärsyttävän positiivinen, joten aion toivottaa teillekin kaikille ihanaa viikonalkua 😀

 

 

Seinäristikolla uutta ilmettä keittiöön

Yhteistyössä Laa Laa Living

Laa Laa Living on uusi suomalainen sisustusmerkki, joka on tuonut markkinoille kauniita ja leikkisiä tuotteita, joilla on myös käyttötarkoitus. Heidän laadukkaita seinäristikoitaan onkin vilahtanut jo suomalaisten sisustajien kodeissa jonkin aikaa, ja nyt mekin saimme yhteistyön merkeissä sellaisen kotiamme koristamaan.

Elisa sai jo syksyllä idean tällaisesta seinäristikosta, jolla saisin korvattua keittiömme seinällä jo pitkään olleen Granitin kalenterin. Siitä asti olen etsinyt sopivan kokoista ja laadukasta, mustaa seinäristikkoa tuohon tilalle, ja Laa Laa Livingiltä löytyi juuri sopiva. Kooltaan tämä ristikko on 50 cm x 75 cm, ja asetin sen keittiömme seinälle pystysuoraan.

Parasta näissä Laa Laa Livingin ristikoissa onkin, että niiden paikkaa voi vaihdella kodissa tarpeen ja fiiliksen mukaisesti. Sovittelin tätä muutamaan muuhunkin paikkaan, kuten eteiseen, jossa siihen voisi ripustaa vaikkapa avaimia tai tärkeitä posteja. Keittiöstämme sille kuitenkin löytyi tässä vaiheessa paras paikka, sillä sain siskoltani hänen suunnittelemansa ja toteuttamansa seinäkalenterin vuodelle 2018 ja sen piti ehdottomasti päästä hyvälle ja näkyvälle paikalle. Toivottavasti siskoni tekee tällaisia tuotteita tulevaisuudessa enemmänkin, sillä kuten hänen ruokabloginsa ulkoasustakin huomaa, on hänellä todella vahvaa visuaalista silmää kaikenlaisten ulkoasujen suunnitteluun ja toteutukseen!

Jos meillä olisi lapsia, haluaisin ehdottomasti lastenhuoneeseen esimerkiksi Laa Laa Livingin sympaattisen pupuristikon. Siihen olisi kiva laittaa vaikkapa valokuvia lapselle tärkeistä hetkistä ja ihmisistä, tai kauniita postikortteja. Seinäristikko on myös loistava pohja tehdä erilaisia sommitelmia, joilla saa vaihtelua huoneen kokonaisilmeeseen.

Laadun lisäksi merkin perustajille Annikalle ja Vesalle oli tärkeää, että tuotteet ovat mahdollisimman lähellä tuotettuja. Niinpä suunnittelu tapahtuukin Suomessa, ristikoiden tuotanto Virossa ja leikkisät pahvipakkaukset tehdään Akaalla, ihan heidän naapurikunnassaan.

Laa Laa Livingin tuotteita saa suoraan tilattua heidän omasta nettikaupastaan. Mikäli kuitenkin haluaisit ennen ristikon hankkimista päästä hypistelemään tuotetta, löytyy jälleenmyyjiä myös jo Suomen isoimmista kaupungeista. Täältä löydät listauksen jälleenmyyjistä.

Inspiraatiota H&M Homen kevätmallistosta

Joko olette bonganneet H&M Homen tämän vuoden kevätmalliston? Upea kokoelma, joka on täynnä luonnon elementtejä ja minimalismia – osui ja upposi ainakin minuun ihan täysin!

metallikehyksinen peili / jakardikudottu käsipyyhe / puuvillainen pöytäliina / pyöreä pöytätabletti / kannellinen juuttipyykkikori / pieni juuttikori / metallinen kynttilänjalka / lehtikuvioitu pussilakanasetti / pussilakanasetti puuvillaa / tyynyliina pestyä pellavaa

Koska kuvat puhuvat tällä kertaa täysin puolestaan niin toivottelen näiden myötä ihanaa viikkoa kaikille!

 

* Julkaisu sisältää kaupallisia linkkejä

Tasaraita -ajaton klassikko

Hyvää huomenta ja ihanaa lauantaiaamua!

Pieni flunssa on taas kylässä ja täytyy sanoa, että viikonloppu osui taas juuri oikeaan hetkeen, jotta ehdin hyvin myös levätä. Viime yönä tulikin vedettyä sikeitä lähes 10 tuntia –pakkohan sen flunssan on kohta jo lähteä näillä unilla? Lisäksi olen ottanut sinkkiä sellaisena apteekista saatavana suihkeena viimeiset 3 päivää. Sinkin sanotaan lyhentävän flunssan kestoa – odotukseni olivat korkealla, josko flunssa katoaisi yön aikana kun tuon kuurin aloitin, mutta ei tämä nyt niin kovin lyhyeltä flunssalta enää tunnu… Noh, jos ei muuta niin ainakin tuo suihke hillitsi kurkun kutinaa mukavasti!

Muutenkin kuin flunssaisena arvostan kunnon yöunia, ja yritän arjessani panostaa siihen, että saan unta riittävästi. Miellyttävän tuntuiset ja puhtaat lakanat ovat ainakin minulle tosi iso osa unen saapumista, ja siksi halusinkin vinkata teille näistä kuvissakin näkyvistä Marimekon trikoisista, klassisista tasaraita –lakanoista. En ole koskaan ollut kovin suuri tasaraita –fani, mutta miellyttävän materiaalinsa vuoksi nämä lakanat ovat olleet meillä lähes jatkuvassa käytössä jo pari vuotta. Melkein voisi sanoa, että meillä nukutaan muissa lakanoissa vain silloin, kun Marimekot ovat pesussa.

Trikoo –kangas on äärettömän miellyttävä ja pehmeä materiaali nukkumiselle, ja siitä syystä nämä ovatkin lempparini. Se ei myöskään rypisty materiaalina samalla tavalla kuin puuvilla, joten nämä eivät kaipaa mankelointia tai silitystä ennen käyttöä. Okei, kenellä on oikeasti aikaa silittää lakanoita? Ei minulla ainakaan, mutta ehkä se on jonkinlainen ”life goal” , että voisi nukkua aina mankeloiduissa lakanoissa 😀

Näiden lakanoiden väri ei myöskään ole haalistunut useiden pesukertojen aikana, kuten monille muille lakanoille on aikojen saatossa käynyt.

Lyhyesti sanottuna; suosittelen trikoota lakanoihin! Seuraavaksi omalla lakanoiden hankintalistallani ovat kyllä pellavaiset, sillä haluan ehdottomasti kokeilla myös, miltä se tuntuu materiaalina nukkuessa. Kiinnostaisi myös, mitä mieltä te olette – mikä on paras materiaali lakanoissa?

 

Täydellinen gluteeniton kakkupohja

Onko siellä muitakin kenellä on samanlainen viha-rakkaus -suhde kakkupohjiin kuin minulla? Täytyy sanoa että ainakin itselläni tuo täydellisen kakkupohjan metsästys on ollut monen kiven takana. Monenlaisia versioita on tullut vuosien varrella tehtyä, aina uudella reseptillä, jos seuraava kohoaisi tai maistuisi edeltäjäänsä paremmalta. Ihan hyviähän nuo muutkin ovat olleet, mutta jokaisesta on jäänyt puuttumaan se jokin, jonka vuoksi juuri se jäisi vakituiseksi reseptikseni.

Myös gluteenittomia kakkupohjia olen tehnyt useampia, sillä niille tuntuu löytyvän tarvetta yhä enenevässä määrin. Kuitenkin tavoitteena on ollut aina saada aikaiseksi maukas, hyvinnouseva kakkupohja huolimatta siitä sisältääkö se gluteenia vai ei. Viime viikonloppuna leipoessani kakkuja äitini syntymäpäiville, pomppasin itsekin melkein kattoon kun tekemäni kakkupohja lähti nousemaan ja kunnolla! Lopputuloksesta tuli kuohkea, maukas ja helposti leikattava ja halusinkin jakaa tämän ohjeen ja vinkkini niille, jotka painiskelevat saman ongelman äärellä kuin minä aikaisemmin!

1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

2. Munien määrä valitaan kakkuvuoan perusteella. Esimerkiksi omaan 24cm kakkuvuokaan tein pohjan 5 kananmunalla. Mittaa siis kolmeen samankokoiseen lasiin yhtä paljon huoneenlämpöisiä kananmunia, sokeria ja gluteenittomia jauhoja. Vinkkinä, että jauhot kannattaa valita erikoishienoina (itse käytin Semperin erikoishienoja jauhoja) ja sokeri kannattaa olla myös mahdollisimman hienoa.

3. Mittaa vaniljasokeri ja leivinjauhe jauhojen sekaan ja sekoita hyvin. Vinkkinä, että leivinjauhetta kannattaa laittaa mahdollisimman vähän, (mielummin hieman alle halutun määrän kuin liikaa) sillä vaikka kakkupohja tällä lähtisi hienosti nousuun, saattaa se lopuksi lässähtää yhtä helposti jos leivinjauhetta on liikaa.

4. Voitele kakkupohja valmiiksi vuokaspraylla. Itse tykkään myös laittaa vuoan pohjalle leivinpaperin ja käytän tätä myös apuna valmiin kakun siirtämisessä. Perinteistä jauhotusta ei tarvita.

5. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Aluksi keskiteholla n. 1 minuutti, jonka jälkeen n. 10 minuuttia kovemmalla teholla. Tämä saa kakkupohjan nousemaan tehokkaammin kuin mikään leivinjauhe.

6. Lisää jauhot 2-3 erässä siivilän läpi munavaahtoon ja kääntele varovasti nuolijalla tasaiseksi. Vinkkinä, että taikinaa ei kannata käännellä liian voimakkaasti tai liikaa.

7. Kun taikina on tasaista, kaada se voideltuun kakkuvuokaan. Paisto tapahtuu uunin alatasolla 175 asteessa.  Paistoaika vaihtelee määrän mukaan; 3 munan pohjalla paistoaika on n. 35 minuuttia, 5 munan pohjalla n. 45 minuuttia. Itselläni tämä 45 minuuttia oli juurikin sopiva. Uunia ei saa avata ensimmäisen puolen tunnin aikana jotta kakku ei lässähdä. Lopussa kakun päälle voi lisätä folion jotta kakku ei ruskistu liikaa pinnalta. Kakkupohja kypsyys tarkistettaan puutikulla – kun tikkuun ei jää taikinaa on kakkupohja kypsä!

8. Kun kakkupohja on jäähtynyt hetken vuoassa, kippaa se jäähdytysritilälle. Näin kakkupohja jäähtyy tasaisesti joka puolelta ja koostumus pysyy hyvänä.

Viimeisenä vinkkinä antaisin vielä kakkupohjan pakastuksen. Pohjan voi valmistaa muutaman viikonkin etukäteen pakkaseen. Itse valmistin kakkupohjan edellisenä päivänä ja laitoin yöksi pakkaseen, josta otin sen sulamaan noin tuntia ennen täyttämistä. Tällöin leikkaaminen on myös huomattavasti helpompaa ja kakku ei hajoa lainkaan veitsen alla.

Näillä ohjeilla uskaltaisin väittää että kuka vain uskaltaa lähteä kokeilemaan gluteenittoman kakkupohjan valmistusta itse. Mielläni kuulisin teidänkin kakkukokemuksia ja vinkkejä jotka olette todelleet aivan ehdottomiksi!

 

Inspiraatiota vihersisustamiseen

Onhan teilläkin ollut kiva viikonloppu? Omani on jälleen kerran sujunut vauhdikkaasti. Parin vuorokauden aikana olen leiponut kakkuja, siivonnut, käynyt salilla, juhlinut kolmet syntymäpäiväjuhlat, ja silti ehtinyt nukkua 9-10 tunnin yöunet. Ei hullumpi viikonloppu siis!

Viime aikojen puuhasteluihin on myös kuulunut ahkera pinnailu, kun olen metsästänyt inspiraatiota vihersisustamiseen. Perjantaikukkia tovi sitten Elisan kanssa Plantagenista hakiessamme ihastuin siellä suuriin cowboy -henkisiin kaktuksiin. Siitä se ajatus sitten lähti, vaikken vielä tuolta reissulta kyseistä komistusta mukaani vielä ottanutkaan.

Kuvat: osteectopia, homesickblog, hernewtribe

Nyt kun inspiraatiota on löytynyt erilaisista versioista, on pohdinnassa mihin tämän melko paljon tilaa vievän kaktuksen sijoittaisin. Elisa ehdotti heti eteistämme, jossa se kieltämättä voisi olla aika kiva säväys kotiin tultaessa. Ja millainen ruukku, ja ennen kaikkea minkä värinen? Jos sijoitan kaktuksen eteiseen, olisi helppo valita musta. Osa teistä lukijoista saattaa muistaakin, että eteisemme on oikeastaan täysin mustavalkoinen. Mutta juuri siitä syystä epäröinkin, haluanko enempää mustia elementtejä tähän kapeaan tilaan. Lattiamme on harmahtavan valkoista laminaattia, joten ehkä siitä voisi lähteä hakemaan sopivaa sävyä. Betoniruukku voisi olla aika toimiva, vai mitä mieltä olette?

Kuvat: rentaplant, theaugustdiaries

Kaktus betoniruukussa voisi muuten sopia aika kivasti myös makuuhuoneeseemme hiljattain hankkimani maton kaveriksi. Itse asiassa luulen, että tällaiselle cowboy kaktukselle löydän varmasti useammankin sopivan paikan kodistamme… Eli ei kai tässä auta muu kuin ottaa pian auto alle ja huristaa kohti Plantagenia!