Pienen keittiön järjestyksestä

Paljon aikaa pienessä keittiössä viettävälle tuottavat usein tuskaa vähäiset säilytystilat ja pienet työskentelytasot – näin myös minulle. Yritän kuitenkin ajatella asiaa positiivisen kautta, sillä tämähän aiheuttaa minulle vain mahdollisuuden olla luova ja yrittää pienet tilat hyödyntäen luoda mahdollisimman selkeän ja harmonisen kokonaisuuden keittiöön. Koska kaikki purkit ja purnukat eivät millään mahdu kaappeihimme, on yritettävä löytää siis mahdollisimman siistit ja selkeät säilytystilat kaikelle tarpeelliselle.

Ensimmäinen, helposti toteutettava, ratkaisuni säilytystilan puutteeseen on siivota kaikki kaapit. Tätähän kannattaisi tehdä säännöllisesti, ja aionkin ottaa tästä eteenpäin tavakseni käydä kaappien sisällön läpi vähintään puolen vuoden välein. Näin kaappeihin ei keräänny päivämääränsä ylittäneitä jauhopusseja tai säilyketölkkejä, eikä irrallisia, parittomia purkin kansia. Kun tilaa on vähän, korostuu järjestelmällisyyden tärkeys. Huomaan myös menettäväni hermot keittiössä puuhaillessani todella helposti, jos en löydä jotain tai jos joudun käyttämään aikaa jonkin tietyn tarvikkeen etsintään. Eli pitämällä kaapit järjestyksessä, säästyy myös harmailta hiuksilta. 

kitchen2.jpg

nicolas2.jpg

Aloitin keittiötarvikkeiden uudelleen järjestämisen lieden viereiseltä tasolta, sillä kokatessa on kätevää olla riittävästi laskutilaa. Järjestyksen purkkien ja mausteiden sekasorrolle toi Ikean kätevä, kannellinen Kuggis -laatikko. Siellä ne kaikki värikkäät purkit ja maustepussit ovat nyt siististi poissa silmistä, ja lopputulos on huomattavasti rauhallisempi. Miksei markettien maustepurkkien suunnittelijat ole ottaneet käyttöön yksinkertaisempaa designia? Itse en ainakaan halua nähdä joka päivä kaikkia niitä vihreillä, keltaisilla, punaisilla ja sinisillä etiketeillä varustettuja purnukoita keittiöni tasoilla.

Elisalta saadut Nicolas Vahén liuskekivet ja ”pullasudit” saavat nyt tuoda vähän lämmintä sävyä muutoin mustavalkoiseen keittiöömme.

nicolas3.jpg

nicolas5.jpg

nicolas4.jpg

nicolas.jpg

Koska tarvitsemme edelleen keittiön tasoja myös säilytykseen, oli pitkään etsinnässä myös mieluisat säilytyspurkit kuiva-aineille. Viime viikolla löysinkin sopivat!  Ne saavat vielä ihan oman postauksensa, jossa pääsette samalla näkemään miltä tämän lieden toisella puolella keittiötämme näyttää 🙂

-Marjukka

 

 

 

Kesäherkkuja ja uudet kulhot

kes%C3%A4herkut5.jpg

kes%C3%A4herkut.jpg

kes%C3%A4herkut4.jpg

2forliving12.jpg

Muistetteko kun pohdiskelin meille sopivia kulhoja kesäksi jäätelöannoksille ja muillekin herkuille? Muutama kuukausi takaperin sain ystävältäni lahjaksi ihan loistavat Tupperwaren kulhot jotka sopivat ihanilla väreillään kotiimme. Kulhoja ollaan käytetty niin lasten murokulhoina, tarjoilukulhoina kuin dippikastikkeillekin. Ja plussana myös tuo kansi, jotta osan voi säilöä myös seuraavaan hetkeen!

Sairastelua tekosyynä käyttäen tuli kulunut kuukausi syötyä lähinnä sokeriherkkuja, ja siis valehtematta päivittäin, mutta nyt kun normaaliin elämään ollaan päästy taas kiinni niin samalla on myös pakko tuoda normaali ruokavalio takaisin. Ja kyllä tuon herkkujen syönnin vaikutukset huomaa varsinkin olotilassa joka on ihan nuutunut! Toki tähän vaikuttaa myös liikunnan vähäisyys jota myös palautellaan pikkuhiljaa voinnin mukaan. Näin pahasti sokeriaddiktoituneena muutos ei tietenkään hetkessä tapahdu niin ostettiin lasten kanssa niitä parhaita kesäherkkuja jotka vetävät kyllä vertoja karkille niin maun kuin terveellisyydenkin puolesta – herneitä ja mansikoita! Nythän nämä herkut tosiaan ovat parhaimmillaan! Tällaista herkuttelua pidetään yllä loppukesä!

Onko muitakin kenellä lähtee aina välillä lapasesta tällä tavoin?

-Elisa

Kierrätetty // Vintage -Asko nojatuoli

No nyt täällä ollaan aika fiiliksissä! Pari päivää sitten näin Facebookissa, kuinka lapsuudenystäväni huhuili josko jollain olisi kotia mummon vanhalle Askon nojatuolille. No arvaatte varmaan loput, minä heti viestiä laittamassa ja pienen nojatuoli-vastaan-auto-palapelin jälkeen tuo vintage-kaunotar nököttää eteisen nurkassa.

asko3.jpg

Tuoli on aika hyvässä kunnossa ikäisekseen. Pehmusteet tuntuvat olevan aika tikissä, eivätkä pohjan jouset ole päässeet kovin kummoisesti löystymään. Puuosat ovat täysin ehjät, joten uskallan jo ennen sisälle kurkistamista väittää nojatuolin olevan erinomainen kevyttä stailausta varten. Kyllä, suunnitelmissani on verhoilla tuoli uudelleen, meidän kotiimme sopivalla kankaalla. Samalla täytyy toki katsoa, vaatiiko runko fiksaamista, vai riittääkö pelkkä kankaan vaihto. Useimmiten verhoilukankaan alta paljastuu aina jotain pientä korjausta vaativaa, vaikka ulospäin kunto vaikuttaisikin uudenveroiselta.

asko1.jpg

Nyt sitten pitäisi päättää, minkälainen verhoilu tuolille tulee. Harmaaseen taittuvat sävyt sopivat varmasti sisustukseemme, mutta toisaalta voisin kuvitella tälle tuolille jonkun kauniin vaaleammankin, ihan aavistuksen vaikka kupariin taittuvan sävyn. Perinteisesti tämän aikakauden tuolit on verhoiltu villakankailla – tuolin nykyinen vihreä päällinen on myös villakangasta, todella jämäkkä, ja siitä syystä ilmeisesti kestänytkin vuosikymmenet lähes ilman kulumia.

asko2.jpg

Talvella verhoilemistani Artekin sohvista jäi muutamia kangaspaloja, ja yritinkin vähän silmäillä, miltä harmahtavat sävyt näyttävät tuolilla. Ehkä lähtisin hakemaan jotain aavistuksen vaaleampia harmaan sävyjä, vai mitä mieltä olette? Toisaalta, sen kerran kun itselleen tekee, olisi hauska heittäytyä vähän villiksi ja valita joku rohkeampi väri. Esimerkiksi joku upea smaragdinvihreä sametti, tai hempeän vaalea roosa! Täytyy mennä kangaskaupoille vähän pyörimään ja inspiroitumaan. 

asko%26fanett2.jpg

Oli pakko laittaa nämä tuolivanhukset vielä vierekkäin, sillä tuo tiikki Fanettin istuimessa ja Askon käsinojissa on niin upea 🙂 To-do -listallani olisi myös vähän näiden Fanettien fiksausta. Jos saisi noita ajan kuluttamia pintoja vähän eheämpään kuntoon.

asko%26fanett.jpg

Pari kuukautta tässä taas vierähti ilman verhoilu-inspiraatiota, mutta tässä sitä nyt ollaan! Sormet jo syyhyävät päästä työhuoneelle – seuraava sateinen tai kolea ilta täytyy käydä ensin vähän siistimässä paikkoja, jotta pääsee pian aloittamaan. 

-Marjukka

Hobstar + lomalaisen lounas

Pikaiset moikat lomalaiselta! Viikko on mennyt hurjan nopeasti. Alkaa päästä lomafiiliksiin tässä – sen huomaa muun muassa siitä, että lukaisin tuossa kokonaisen kirjan alle vuorokaudessa. Sitä ei olekaan ihan hetkeen tapahtunut.

hob.jpg

Alkuviikosta tuli kierreltyä kaupungilla äitini kanssa, ja Stockmannin kodinosastolta tarttui ihan heräteostoksena pari Hobstarin isompaa lasia mukaani. Muutama vuosi sitten näiden Hobstarin lasien tullessa suosituiksi, en ollut niistä kovin kiinnostunut. Ehkä ne olivat sen hetken ajan makuuni jopa vähän liiankin paljon esillä joka puolella, ja sain yliannostuksen. Muutenkin olen sellainen tyyppi, joka  mieluummin vähän fiilistelee ensin uusimpia trendejä sivusta, ja seurailen pikku hiljaa mihin suuntaan oma maku ja mieltymykset suuntaavat. Harvoin tartun uusimpiin trendeihin ensimmäisten joukossa, vaikka niistä kovin innostuisinkin.

hob2.jpg

Ja eihän näitä turhaan ole hehkutettu. Hobstar on todella laadukkaan oloinen -riittävän painavaa lasia, jottei tarvitse heti pelätä sen hajoavan pienimmistä kolauksista. Saattaa olla, että keräilen näitä muutaman lisää tässä kesän ja syksyn aikana, jotta voin luopua vanhoista juomalaseistamme. Niihin ei nimittäin liity juurikaan rahallista arvoa, eikä ainakaan mitään tunnearvoa. ( Muistelisin ostaneeni nuo kahdeksan vanhaa lasia jostain marketin alennuksesta. Taisi olla vähän pakon edessä, kutsuttuamme isomman porukan meille syömään ja tajutessani, ettei ainakaan samanlaisia juomalaseja ole koko porukalle riittävästi.)

hob3.jpg

Valitsin nämä isommat lasit, sillä olen useina aamuna kaipaillut riittävän isoa smoothielasia ja myös vesilasia. Ehkä seuraavaksi voisin keräillä kuitenkin niitä normaalikokoisia, ne ovat ehkä useimmiten käytettyjä meilläkin.

hob5.jpg

Tämä herkullinen banaanipannukakku -annokseni oli tämän päiväinen lounaani, siitäkin voi varmaan päätellä minun olevan lomalla. 

Parin tunnin päästä starttaa auto kohti mökkiä. Katsotaan montako päivää maltetaan olla, sovittiin että tullaan takaisin kaupunkiin sitten kun siltä alkaa tuntua. Seuraavaan pariin viikkoon ei nimittäin ole juurikaan aikatauluja sovittuna, mennään fiiliksen mukaan ja nautitaan kesästä.

Ihanaa viikonloppua!

-Marjukka

Arki palaa

ty%C3%B6p%C3%B6yt%C3%A4.jpg

ty%C3%B6p%C3%B6yt%C3%A42.jpg

Riittävän pitkän kesäloman ja vieläkin pidemmän sairasloman jälkeen palaaminen töihin tuntuu juurikin siltä mitä haluan tehdä. Päivittäin maailman pyöriessä silmissä mietin miten ihana olisikin elää sitä normaalia arkea ja no, olla töissä. Ja minulle työpäivät tuovat mukanaan sen normaalin arjen rutiinit ja suunnitelmat. Tänään avasin ensimmäisen kerran kalenterin lähes neljään viikkoon enkä antanut itseni täyttää sitä niin täyteen kuin aikaisemmin olisin tehnyt. Lista päässäni on lähes aina ollut niin pitkä että asiat on saatava tehtävälistalle ylös tai joku tärkeä sieltä pääsisi unohtumaan. Tuo lista ei ole näiden viikkojen aikana lyhentynyt, päinvastoin, mutta haluan aloittaa välillä sieltä listan kivasta päästä – asioista jotka ovat odotelleet toteuttamista, mutta joille ei vain ole löytynyt aikaa arjen keskeltä. Kuten maalata vaikka tuolit. Kyllä, en malta odottaa maalikaupassa käymistä ja tällaisia pieniä tuunaushommia.

Koulujutut ovat vielä ihan taka-alalla ajatuksissani mutta yksi paluu kerrallaan. Tällä viikolla töihin ja ensi viikolla aletaan taas miettiä sitä lopputyötä joka odottaa edelleen tekijäänsä.

Vaikka olo ei vielä olekaan ihan normaali, niin en vain ole ihminen joka pystyy makaamaan aloillaan kovin montaa viikkoa. Eikä tämä ”jälkiolo” välttämättä helpota vielä hetkeen. Peukut siis pystyyn että töihinpaluu sujuu odotuksien mukaan!

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille – niin lomalaisille kuin töiden ahertajillekin!

-Elisa

 

Viilentävä hedelmäjuoma

Olen saanut viettää ensimmäiset lomapäivät aurinkoisesta kelistä ja hyvästä seurasta nauttien. Vielä ihan ei kyllä aivot ymmärrä olevansa lomalla, mutta kokemuksesta tiedän sen olevan luonteelleni ihan normaalia – muutaman päivän päästä tiedän o-i-k-e-a-s-t-i voivani jo rentoutua. 

Tänään aamulla kaipasin jotain raikasta ja kylmää juomaa, ja blendasinkin sekaisin 1/3 ananaksen, jääkuutioita ja kylmää vettä. Ai että miten hyvää! Tämä ananakselle maistuva ”vesi” oli ihan täydellistä aamiaisella. Kuumana kesäpäivänä voi joskus muutenkin pelkkä hanavesi  alkaa tympimään. Erilaisilla hedelmillä saa ihania makuja veden sekaan, ja sitä huomaa juovansakin riittävästi helpommin, kun lasissa on jotain aavistuksen makeaa.

pineapplejuice2.jpg

pineapplejuice4.jpg

pineapplejuice3.jpg

pineapplejuice.jpg

Nyt en malta jäädä pitkäksi aikaa koneelle, sillä paras seura, sohva ja illan elokuva odottavat. Olemme olleet koko päivän tänään ulkona. Puolilta päivin kierros golfia, jonka jälkeen vielä ulkoilut koiran kanssa Hietsun edustalla miehen heitellessä virveliä kalasaaliin toivossa. Saas nähdä, josko sitä olisi saanut vähän vaikka aurinkoa nassuun tänään, pitäkää peukkuja ettei aurinkorasva ole pettänyt!

Ihanaa illan jatkoa ja toivotaan aurinkoista alkavaa viikkoa!

-Marjukka

Ps. En malta odottaa, että ehdin kuvailla ja kirjoitella eilen saamastani upeasta vintage-löydöstä! Joten pysykäähän kuulolla 😉

Lastenhuoneen sisustuksesta

lastenhuone.jpg

2forliving9.jpg

lastenhuone2.jpg

2forliving10.jpg

lastenhuone3.jpg

Nyt kun vietän jo toista viikkoa melkein kokonaan sisätiloissa niin ajatukset väkisinkin karkaavat sisustuksen ja uusien suunnitelmien pariin. Vaikka sairaslomalla lepäilenkin niin ajatukset eivät selvästikään rauhoitu sen enempää! Varsinkin lastenhuone on ollut mietinnässä jo useamman päivän ajan. Poikien huoneesta on lähtenyt suuri valkoinen nojatuoli jonka toin sinne vanhasta kodista iltasatu- ja nukutuspuuhia varten. Nyt kun nämä sujuvat jo melko mallikkaasti eikä aina tarvitse olla vieressä odottamassa nukahtamista niin päästiin luopumaan tuolista ja saatin enemmän tilaa leikeille.

Samalla kun tyhjää tilaa tuli rutkasti lisää niin seinät alkoivat näyttää kovin tyhjiltä. Vanhat lastenhuoneen taulut ovat kohta vuoden ajan odottaneet seinälle ripustamista kun olen kaavaillut niille paikkoja seinältä lipaston päältä. Mutta niin ihanat kun nuo valokuvat ja tärkeät julisteet muistoineen ovatkin, niin aina kaikki ei vain muuttaessa enää sovikaan uuden kodin erilaisiin tiloihin. Pitkään kaavailin taulukollaasia tuohon lipaston päälle, mutta nyt vaikuttaisikin siltä että tilalle on tulossa yksi suurempi juliste pienten taulujen sijasta. Tästä toivottavasti lisää pian!

Yölamppuja, hyllyjä, tyynyjä ja verhoja on lisäksi tähän tilaan vielä suunnitteilla, mutta yleisilme on tarkoitus pitää hyvin simppelinä ja rauhallisena. Pikkuhiljaa muokkailen tästäkin huoneesta juuri meidän kotiin sopivan!

-Elisa

Yllätysvieraita? Maailman helpoimman omenapiiraan resepti

Vielä vähään aikaan ei saada kotimaista omenaa, sillä vastahan tässä odotellaan kunnon mansikkasatoa sekä mustikoiden kypsymistä. Kesä on kuitenkin sitä aikaa, että tapaamisia tulee sovittua vähän useimmin ihan ex tempore, ja itse ainakin tykkään silloinkin tarjota vieraille jotain itse tehtyä. Kesäisiä yllätysvieraita varten halusinkin jakaa teille yhden helpoimmista omenapiirakka resepteistä, jonka alkuperäinen ohje löytyy Virpi Mikkosen upealta Vanelja -sivustolta. 

omena4.jpg

Tätä omenapiirasta on tullut tehtyä muutaman kerran ja voin siis todella suositella ohjetta. Et tarvitse tähän kuin kolmea ainesosaa – omenoita, kaurahiutaleita sekä kookosöljyä. Meidän keittiöstä näitä kolmea ainesosaa löytyy poikkeuksetta lähes aina, ja joskus taisin korvata kaurahiutaleet gluteenittomilla kaurajauhoilla ja kookosöljyn rypsiöljyllä. Maku oli näistä muutoksista huolimatta todella herkullinen.

Kolmen raaka-aineen omenapiirakan tekemiseen ei tarvita montaa tuntia keittiössä, vaan piiras syntyy todella pienellä vaivalla. Soseutat vain omenat ja sekoitat vaikka blenderissä joukkoon kaurahiutaleet ja kookosöljyn. Viipaloi yksi omena taikinan päälle ja mausta kanelilla. Itse olen käyttänyt paistamiseen pientä irtopohjavuokaa, jonka olen vuorannut leivinpaperilla. Vajaa puoli tuntia uunissa riittää, tai kunnes pinta on saanut kauniin värin.

omenapiirakka.jpg

Tämä resepti on erinomainen myös silloin, kun et ole varma vieraiden ruokarajoitteista. Tätä piirasta voi huoletta tarjota niin vegaaneille kuin gluteiinitonta ruokavaliota noudattaville, eikä myöskään tarvitse olla huolissaan kenenkään maito-allergioista tai sokeriherkkyyksistä. Omenat tekevät tästä piiraasta ihan riittävän makean, eikä tähän kaivata lisättyä sokeria. Tarjoiluehdotuksena muistuttaisin kuitenkin omenapiiraan kanssa sopivan hyvin perinteiseen tapaan vaniljajäätelöt ja kastikkeet, ja näitähän löytyy myös nykyään erikoisruokavaliota noudattaville.

omena2.jpg

Täältä linkin takaa löydät alkuperäisen reseptin. 

Marjukka.jpg

P.S. Tää on kyllä niin hyvää, että saa sitä valmistaa ihan vain itsellekin vieraita odotellessa 😉

Turku – kaunis kesäkaupunki

turku2.jpg

turku4.jpg

turku3.jpg

turku1.jpg

turku.jpg

luontopolku.jpg

Viime viikolla oleskeltiin muutama päivä Turussa lasten kanssa isovanhempieni luona. Säät eivät suosineet lomaamme sen enempää kuin nytkään, mutta onneksi mukavuus riippuu erittäin paljon varusteista ja tietenkin siitä asenteesta. Turku on kyllä niin kaunis kaupunki, varsinkin kesäisin! Tämän minivierailun aikana käveltiin luontopolkuretki ja matkustettiin bussilla kauppatorille. Pojilla tosiaan nuo uudet kamerat, jotka mukana kaikkialla. Varsikin isompi on niin innostunut kuvaamaan kaikkea ympärillään! Luontopolulla kuvattiin oravia jotka tulivat nautiskelemaan tuomiamme pähkinöitä ja torilla olivat ihanat kukkakojut joita en malttanut olla kuvaamatta itsekään.

Tänä kesänä tehdään varmasti vielä uusi retki näihin maisemiin ja toivottavasti myös tutuille lapsuusaikani uimarannoillekin jonne nyt ei sään vuoksi vielä suunnistettu. Ensin pitäisi vain päästä ylös täältä sängynpohjalta, missä olen viettänyt tämän viikon kovan huimauksen vuoksi. Ilmeisesti asentohuimausta ekaa kertaa elämässäni, ja pieni epätoivo alkaa jo iskea kun tämä ei tunnu ottavan loppuakseen. Toivotaan että ensi viikolla maailma alkaisi viimein näyttää normaalilta!

Elisa.jpg

Kesälukemista

Kuukauden parhaissa kerroimmekin, että olen innostunut kokeilemaan vihdoin myös e-kirjojen lukemista Book Beat -sovelluksesta. Olen ollut henkeen ja vereen perinteisen kirjan kannattaja, mutta nyt muutamien päivien testailujen jälkeen olen tosi innostunut myös näistä e-kirjoista. Kuljen junalla töihin, ja vaikka matkani ei kestä juurikaan kymmentä minuuttia pidempään, on todella virkistävää syventyä tuon lyhyen ajan kirjan lukemiseen. Liian helposti sitä tulee nimittäin vain selattua vaikkapa Instagramia ihan nollat taulussa nuo lyhyetkin matkat.

elle2.jpg

Kotona ollessani harvoin jaksan keskittyä kirjan lukemiseen, mikä on aina välillä vuosien aikana harmittanut. Olen nimittäin aina ollut tosi kova lukemaan, ihan kaikkea romaaneista elämänkertoihin, ja kuukausittain tulee luettua tai ainakin selattua kymmenisen aikakauslehteä. Joten se, että luen edes tuon parikymmentä minuuttia päivittäin oikeaa kirjallisuutta junassa istuessani, on ollut todella virkistävää. On jopa välillä oikein harmittanut kotipysäkillä, kun on joutunut lopettamaan lukemisen kesken mielenkiintoisen kappaleen.

elle1.jpg

Tuo Book Beatin kuukauden kokeilujakso jatkuu kivasti vielä kesälomalleni, jolloin toivottavasti jää aikaa (ja malttia) myös lukemiselle. Aiomme olla paljon mökillä, ja mikä olisikaan sen rentouttavampaa kuin istuskella vaikka laiturinnokassa tai veneessä hyvän kirjan parissa.   

elle3.jpg

Tykkäämme myös molemmat mieheni kanssa hankkia kotiin meitä kiinnostavien alojen kirjallisuutta, ja hyllystämme löytyykin aika paljon kirjallisuutta liittyen designiin, ruokaan ja sisustukseen. Näitä kirjoja en voisi kuvitella korvattavan e-kirjoilla, vaan näitä on päästävä selailemaan ihan fyysisesti. 

Tuskin siis kokonaan hylkään perinteistä kirjaa, vaikka olenkin nyt innostunut e-kirjojen lukemisesta. Sama pätee myös aikakauslehtiin, tulen varmaan aina olemaan niiden suurkuluttaja! Tietyn tyyppiset lehdet toimivat myös kivana sisustuselementtinä, ja olenkin säästänyt ennen kaikkea ulkomailta tuliaisina tuodut sisustuslehdet sekä muutamien kotimaisten sisustuslehtien numeroita. Niillä on nyt oma paikkansa olohuoneen tv-tason nurkassa, mutta olen harkinnut niille tarkoitettua säilytystilaa esimerkiksi Showroom Finlandin Mixrack -lehtitelineestä.

Mitä mieltä te olette, joko e-kirjat ovat korvanneet perinteiset pokkarit?

Marjukka.jpg